Sovitusnukke. Siitä olen aina haaveillut. Tai ainakin todella pitkään ja nyt, ensimmäistä kertaa elämässäni päätin että tämän hankinta ajaa rahankäytössä muiden tarpeiden edelle. Tai sanotaan pikemminkin niin päin että muut välittömät tarpeet on jo saatu, en ole siis ottanut rahaa miltään muulta tärkeämmältä pois.
Voi tätä onnea ja autuutta kun ei enää tarvitse vääntää käsiään omituisiin asentoihin saadakseen nuppineuloja vaatteisiin selän puolelle. Voi tätä auvoa ja kivuttomuutta kun ei tarvitse koittaa ujuttautua vaatteesta ulos niin ettei ainutkaan suurella vaivalla ja lähes solmumaisessa asennossa laitetusta nuppineulasta putoaisi matkan varrella pois tai jäisi pystyyn vaikkapa pohkeeseen tai silmään. Ja voi tätä uusien ideoiden ja mahdollisuuksien määrää kun voi tosissaan alkaa leikkimään laskoksilla, tahallisilla rypytyksillä ja muilla ihanilla leikkauksilla sekä ei niin joustavilla kankailla. Niinkuin vaikkapa tämän mekon laskokset. :) Aaaaaaaaaah... ...kaunisssssssss... (Kuten myös musalinkin laulajan mekko: sizzling...)
Kuvasssa oleva kiinatyyppinen kirppislöytömekko on edelleen vaiheessa. Olen saanut aikaiseksi siihen kavennyksen vyötärön kohdalle etupuolle ja toiselle puolelle halkion umpeenkuromista silkkinauhoilla... tosin kaikki vielä vain nuppinouloilla toteutettuna, mutta mikäs sen ihanampaa kuin se että voi jättää keskeneräisen työn sovitusnuken päälle, heittää paketin mukana tulleen ison muovipussin vielä siihen päälle (siltä varalta että se jää nyt kuitenkin muutamaksi viikoksi taas odottamaan valmistumistaan ja pöly voisi kasaantua...) ja jatkaa sitten kun taas on aikaa. Voi tätä elämän helppoutta!
Ja koko prosessi meni näin: halusin sovitusnuken. Mieluiten heti. Viime keskiviikkona. Googletin ja aivan ensimmäiseksi lävähti hakutuloksista eteen itsetehty sovitusnukke vanhasta ihonmyötäisestä t-paidasta ja ilmastointiteipistä. (jes, juuri se roudariteippi tai jeesusteippi, mitä nimeä siitä nyt haluaakaan käyttää) Mutta hetken asiaa tuumailtuani en halunnut itselleni uutta ihan-kohta-saan-tän-valmiiksi -projektia. Halusin sovitusnuken HE-TIH!
Tampereella sovitusnukkeja myyviä myymälöitä löytyi netin kautta kaksi. Aleksanterinkadulta ja pispalan valtatieltä. Pispalan valtatiellä oleva on myös verkkomyymälä, joten valikoimat hintoineen sai tietää heti. Kävin ensin Aleksanterinkadulla koska siellä näytti olevan myynnissä samaa Diana -mallia mitä katselin toisaallakin, muttei sitten ollutkaan, vaan vain yhtä ainutta kalliimpaa vaihtoehtoa joten siitä ja myyjän nihkeydestä johtuen päätin tilata kyydin pispalaan.
Hyvä että menin sinne. Vaihtoehtoja noin vartin jutustelun perusteella löytyi ainakin 6 joista löysin itselleni juuri se oikean vaihtoehdon. Kaunis, siisti, käyttökelpoisimman oloinen, puuvartinen ja musta Lady Valet. Myyjä oli mukava ja osasi vastata oikein hyvin kysymyksiini. Ja antoi myös vaihtoehtoja riittävästi. Tulin ostaneeksi myös uudet kangassakset. Joku kun on jossain vaiheessa leikannut mun saksilla jotain rautalankaan verrattavaa eikä niillä enää leikata kunnolla ohuimpia kankaita.
Tulis pian kesä kesä kesä! Ettäjotta pääsis kokeilemaan kaikkia noita ihanuuksia mitä aion ommella. :D
Eiks ookkii mukavaa ku joku pitkäaikain haave toteutuu.
VastaaPoistaHaaveit ja unelmii kannattaa olla aina!!
No on! Ja sekin on mukavaa kun yhtäkkiä muistaa unelman minkä luuli jo unohtaneensa tai luuli että se ois vaihtunut joksikin muuksi. :)
VastaaPoistaHeips!
VastaaPoistaGooglailin Lady Valet sovitusnukkea, ja osuin tänne. Haaveilen sovitusnukesta, joka olisi tyylikkään näköinen, jota kehtaisi katsella nurkissaan. Joten, kyselisin, oletko ollut sovitusnukkeen tyytyväinen? Onko siinä säätöjä vyötärönkorkeuden suhteen?
T. Lada
On siinä säätö vyötärön korkeudellekin. Eli selän pituudelle. Hyvän näköinen se on edelleen mielestäni ja käytössäkin oikein sopiva. :)
VastaaPoista