maanantai 4. heinäkuuta 2011

Nyt saa riittää!!

Meinaan vaatteiden ostelu. Hävettää oikeen miten paljon multa löytyykään vaatteita joista suurin osa lojuu vaan hyllyssä koska niissä on joku pikkuvika. Tai on liikaa vaihtoehtoja tai väärän värinen. Myönnetään, kyllästyn helposti, mutta tietämättä lainkaan minkä verran muiden vaatekaapeista rättejä löytyy, omasta mielestäni mulla on niitä kyllä nyt ihan liikaa.

Varsinkin kun lasken siihen vielä mukaan "pitäis korjata" osaston.

Todistuskappale numero uno:


Niin. Pitäis korjata... Näistä on kyllä pojan vaatteita ehkä yhden tai yhden ja puolen pyykkikorillisen verran, mutta silti musta tää "ihan pikkuvikaisten" vaatepino alkaa olla jo aika kipurajalla. Siirsin ne vartavasten sängyn alta ompelu- / tietokonepöydän viereen, mutta huomattavasti vähemmän sillä teolla on ollut vaikutusta kuin mitä ensialkuun luulin. Vaatepinon paine takaraivossa MY ASS! Ei tunnu missään! (No ehkä sitten tuntuu kun se tosta mun niskaan kaatuu...)

Todistuskappale 2:


Tämä on täynnä kankaita. Ihan kohta -kankaita. Aku Ankka on mun mielestäni syystäkin hieman kärtty. (Vai lällättääkö se pilkallisesti mulle?)

Todistuskappale # 3:


Pitkähelmaisten mekkojen takana on vielä yksi housupino. Villapaitapinon viisi... seitsemän alimmaista on sellaisia mitä en saa edes tuunaamalla käyttökelpoisiksi koska ovat sitä materiaalia mitä en voi pitää ilman että alla on ensin kaksi pitkähihaista paitaa. Muuten raavin kutinan vuoksi itseni verille. Eli jos villaa tai angoraa on hitunenkin niin ei käy mulle. Miksen ole vienyt näitä uffille, miksi? Ja miksi olen alunperin edes luullut että nyt tällä kertaa tämä ihanan pehmeä nuttu kävisi? Miksi? (Lyhyt on ostelijan muisti.)

Todistuskappale #3, lähempi tarkastelu:


Näin alaviistosta tämä pursuamisilmiö kauhistuttaa oikein kunnolla. Hyllykkö on kylläkin vain 30 senttiä syvä, eli siihen ei mahdu tavallinen henkari ilman vinoon kääntämistä, mutta hei camoon! Silti! (...hävettää kuinka vähän näistä joitain vaatteita käytänkään... 70-luvun bileitä tiedossa kellään? tai tanssiaisia mihin voi pukea punaisen, sädehtivän iltapuvun? anyone?)

Nämä kengät sain vietyä onneksi jo kirppikselle. Pari muovikassillista vähemmän pölynkerääjiä.


Ylärivi vasemmalta oikealle:
Kalvaa varpaat ja survoo ne yhteen.
Vanhat ja liian kuluneet.
Ei ole tullut käytettyä vaikka todella käyttökelpoiset ovatkin.
Kalvaa pikkuvarvasta.
Alarivi vasemmalta oikealle:
En käytä, 5 minsaa kävelyä vie tajun. (hierovapohjaiset)
Kalvaa pikkuvarvasta.
Kalvaa kantapäästä, ihan jalanpohjan rajalta.
Pai-na-vat ja vanhat.
Kalvaa varpaita päältä ja sivuilta.

Päätän tästä hetkestä eteenpäin etten osta itselleni yhtään enää uusia vaatteita tai sen puoleen kirppiksiltä vanhoja kierrätettyjäkään. Alusvaatteet, sukat ja kengät tehköön poikkeuksen. Lisäksi karsin vaatepinojani. Mietin mitä vaatteita olen käyttänyt ja mitä en. Ne, mitä en ole käyttänyt, määritän miksi. Vanhat ja kuluneet pois. Joko roskiin tai lahjoitan kirppiksille. Epäsopivat, lyhyet, väärän väriset korjaan sopiviksi. Ja aina jos mielestäni tarvitsen jotain uutta päällepantavaa, tyydyn tonkimaan korjattavien pinossa olevia rytkyjä. Saa nähdä millaisia aarteita sieltä löytyykään...

Ihan Uudettoman tasolle en pyri (etten siis ostaisi mitään uutta paitsi ruokaa), mutta kyllä omien vaatteiden osalta ostaminen saa luvan nyt stopata mahdollisimman pitkäksi aikaa. Ihan kokonaan. Jos nyt jostain syystä tulee sellainen tilaisuus että olisi aivan pakko laittaa jotain sellaista päälle mitä ei kertakaikkiaan koko mun garderoobista löydy vaikka kuinka silmiäni siristäisin ja soveltaisin, niin mietin päätöstäni sitten uudestaan. Ensin varmasti pitäisi yrittää tehdä itse kankaista, mutta jos kyseessä olisi vaikka linnanjuhlat, niin sellaiseen annan itselleni luvan tehdä poikkeuksen. Mutta ei lipsumisia kuitenkaan minkään vähäpätöisemmän kemun vuoksi.

5 kommenttia:

  1. Iha järetön määrä rytkyi sulla. Ihaku mun likka kaksvitosena.
    Kiertoo vaa, huonotki kelpaa ja risat. Ne saa loppusijotuspaikan kissojen peteinä/rätteinä, eli ei mitää roskiksee.
    Ite teen sillee, et mitä en oo 3 vuotee käyttänny >poistoo.

    VastaaPoista
  2. Multa ei varmaankaan montaa vaatetta löydy mitä en ois viimeiseen kolmeen vuoteen käyttänyt, mutta saattaa löytyä monta mitä olen käyttänyt vain kolme kertaa viimeisen kolmen vuoden aikana.

    Juhlavaatteet on aina ongelmana. Niitä ei tarvii suurimman osan aikaa mutta sitten jos ne myy tai lahjottaa niin heti tulee juhla mihin vois laittaa juuri sen vaatekaapista poistetun mekon.

    Hihattomien paitojen määrää kiitän siinä vaiheessa kun oon töissä niin paljon että pitää kolme kertaa päivässä käydä suihkussa (ja vaihtaa vaatteetkin) eikä missään välissä tunnu olevan aikaa pyykinpesuun. Tai jos peseekin niin ilma on sellainen että puhtaita ei saa päivässä kuivaksi.

    Mutta joo, myönnän. Mulla on ongelma...

    VastaaPoista
  3. Sää tarttet kohta erillisen varastorakennuksen kaikille noille vaatteille. Pistä kiertoon vaan nääs.

    VastaaPoista
  4. A. No niin, nyt tiedän, mistä niitä vaatteita riittää kaikkiin hienoihin ompeluprojekteihin. :-)

    B. Selvästi liian vähän tanssiaisia.

    C. Ylärivi, ensimmäiset oikealta. Harmi, olisivat tosi nätit.

    D. Alarivi, ensimmäiset vasemmalta. Eikö tajun lähteminen joskus voisi olla ihan toivottavaa? Kävelisi vain hetken, jos ei uni tule?

    VastaaPoista
  5. Toimivaa ei kyllä kannata laittaa kiertoon. Mutta mitkä näistä on käyttökelpoisia, se onkin eri asia.

    A. Jeah. Minkäköhän verran vaatteita noin vaatetangolle laitettuna metrimäärissä mitattuna noissa koreissa on...

    B. Tanssiaisia on AINA liian vähän. Vaikka niitä ois joka päivä.

    C. Niioh. Sopivan korkea madame pomadour (vaimikäseo) korko, (kapea, alaspäin hieman levenevä), hyvät jalassa ja kaikipuolin kivan värisetkin mutta narut ei olekaan mitään pehmeää ja joustavaa juttua vaan hieman kovempaa ja niinpä vaan hiertää vaikka kuinka toivois etteivät. Hiertäminenkin ilmaantui valitettavasti vasta sitten kun hetken olin niitä käyttänyt joten sitä ei millään voinut edes kokeilla riittävästi ostopaikassa.

    D. Vois kai, mutku jos painan jalkapohjiani hetkenkin liian kauaa, niin sitten kun veri taas alkaa kiertää siinä niin tulee sellanen äkkiherätys kun vaan kihelmöi ja pistelee. Eli yhteensä ei ollenkaan kiva kombinaatio.

    Niitä ei viiti pitää kotona kun sukkasilla tai paljain varpain on vaan niin paljon mukavampi olla, eikä viiti lähteä ulos pitemmälle kävelylenkille koska tosi nopeasti jalkapohjiin sattuu niin vietävästi ne hierovat pylpyrät.

    VastaaPoista

Kyllä sunkin jutut tänne mahtuu, liitty ne sitten kirjoitukseen tai ei, ni anna mennä vaan! :)