torstai 15. joulukuuta 2011

Lukihäiriöiselle inha, muille ihana

(Joka kerta kun käytän miehen kuulleen sanaa inha, mies muistaa kertoa kuinka hänen erään vanhan opettajansa nimi oli / on Inha. Joku MattiSeppoYrjänä Inha.) :D

Olen löytänyt KAHVINIHANA!. En juo siis enää kahvia vaan juon KAHVIANAM!.
(Isoilla kirjaimilla kirjoitettu KAHVIORIGINAL! ei tällä kertaa tarkoita että sana pitäisi huutaa, vaan se tarkoittaa painotusta. Kyseessä on siis kahvienkahvi. Se ihka-aito-oikea KAHVIUNELMA!, ei mikään kahvin varjokuva.)

Olen aina pitänyt kahvista maidon ja makeutuksen kera. Ei rasvatonta- tai täysmaitoa eikä myöskään kermaa, vaan kevytmaitoa. (Täysmaito käy jos sitä on vähintään puolet ja se on kuumaa ja kahvin pitää tietysti olla jonkin makuista.) Jossain vaiheessa vuosia sitten sokerin tilalle tuli hunaja. (Unohdin eräänä kertana ostaa sokeria (en leivo kovinkaan usein niin mihin sitä silloin tarttiskaan) ja hätäapuna kokeilin kahvin joukossa vaniljasokeria (ääh...) ja seuraavalla kerralla (mitäs täältä kaupasta pitikään ostaa, ei nyt tuu mieleen...) iltateen joukossa käyttämääni hunajaa. Se olikin todella toimiva yhdistelmä.)

Kahviloiden siirtyessä laadukkaamman kahvin pariin, unohdin näissä paikoissa kokonaan pannuun paistumaan keitetyt kahvit ja siirryin juomaan Caffè lattea sekä muita maitokahvisekoituksia. Niihin laitettu kahvi kun on aina laadukkaampaa kuin markettien alekahvit, lähes aina äsken pavuista jauhettua ja sellaista kahvia missä maistuu oikeat maut, ei kitkerä ja karvas kura.

Kotona juomme Tummaa presidenttiä. Tai ainakin tähän asti... (paahtoaste 3) Tavispressa (paahtoaste 1) ei kelpaa enää kuin kylässä jolloin on pakko olla kohtelias. Ja muut kahvin väriset kitkerät litkut jos on pakko olla todella kohtelias.


Muutama viikko sitten mies toikin kotiin presidentin seuraavan asteen. Presidentti Gold Label Black. (paahtoaste 4) NAM! Onnea tuon laadun etsinnälle tästä osoitteesta.


En usko että ostan enää koskaan mitään muuta tuotetta. Ja jos jostain syystä ne 1 000 000 ja risat muuta kahvinjuojaa on edelleen sitä mieltä että euroshopperin kura on ihan_hyvää_kahvia ja ne oikeat, hyvälle maistuvat KAHVITIHQ! lopetetaan tai ainakin niiden suomeen tuonti, koska kukaan_ei_niitä_juo_eli_osta, minä muutan! Minne vain muualle missä saa maistuvaa, hyvää ja i-ha-naa KAHVIALUVLUVLUV!.

Kyse ei ole mielestäni siitä (ainakaan kokonaan) että makutottumukseni olisi muuttunut. (Tai ehkä jos verrataan siihen mitä se oli 10 vuotiaana, niin kyllä.) Vaan siitä että häkkieläimenä en ole tiennyt paremmasta. Nyt olenkin vapaa juomaan mitä haluan ja oli syy ennen mikä tahansa (raha, toisetkin juo tätä, tietämättömyys, vaihtoehtojen puute), nyt tiedän miltä oikea KAHVISLURPS! maistuu.

...tai miltä sen kuuluisi maistua.

Mikä ihaninta, voin juoda tätä hyvää (ja kallista, hrrrh...) kahvia enemmän koska tumma paahto on vatsaystävällisempää ja sisältää hieman vähemmän kofeiinia. Ei sillä että kofeiini olisi tässä päässä ennenkään kovinkaan vaikuttanut. Joskus on käynyt niin että miehen aamulla herätessä töihin lähtöä varten ja mennessä aamupalalle, olen tietysti myös noussut ylös ja juonut leivän kera kahvia. Miehen lähdettyä (ja jos poikakin on jo kouluuntunut ja kissat ruokittu niinkuin yleensä on, eikä mulla ole kiire mihinkään), kämpän hiljentyessä onkin alkanut ramasemaan tosi paljon niin olen mennyt vielä takaisin nukkumaan parin tunnin aamu-unet. Siitä herättyäni olen siirtynyt aamupalalle nro 2 ja olo on ollut oikein hyvä, virkeä ja leppoisa. Ehkä tämä on korvausta kaikista niistä öistä jolloin olen nukkunut vain pari tuntia koska en ole kertakaikkiaan saanut aivoja nukahtamaan vaikka kuinka on väsyttänyt.

Jokatapauksessa, mikä ihmeen kofeiini? Krooh, pyyh. Tänään töitten jälkeen kävi samalla lailla. Pirtsakkana kuudeksi kotiin töistä, hulivili-reuhotunti takana, otan kahvia ja seitsemän uutisten alkaessa alkaa nukuttaa niin vietävästi.

Luulin maistaneeni jo maailman parhaimpiin kahvilaatuihin kuuluvaa kahvia, mutta en tiennyt mitään mistään ennenkuin maiston The KAHVIAHÄRREGYYD!: Paulig Parisienea. (paahtoaste 5) Mies tuumaili että tämä sopii oikein hyvin sellaiseksi nautiskelukahviksi, mitä minä myötäilin, mutta jäin kuitenkin miettimään asiaa ja päädyin siihen että joka ainut hetki kahvia juodessa ON nautiskeluhetki.

Kuten vaikkapa tänä aamuna. Päivällä sekä alkuillasta Parisienne KAHVII-HA-NA! sai kaverikseen suklaayllätyksellä varustettuja toffeita. Ai-van mielettömän hyvä makuyhdistelmä. (Näitä hampaiden paikkojenirroittajatoffeita saa ainakin Stockan herkkuosaston kassojen vierestä.)

2 kommenttia:

  1. Obama - The Next Level - From Paris with Love.

    Nonsuch? (Lukihäiriöstä puheen ollen...)

    VastaaPoista
  2. Tässä vertauksessa Obamakin on vielä liian vaalea.

    Kunnon kahvinnautiskelijat varmastikin naureskelevat tälle mun markettitummakahvi-ihastukselleni. Ja sille että käytän kahvissani maitoa. Tai jos vain mahdollista, niin käytän maidossani kahvia.

    Kyllä siinä lukee nonsuch.

    VastaaPoista

Kyllä sunkin jutut tänne mahtuu, liitty ne sitten kirjoitukseen tai ei, ni anna mennä vaan! :)